Death on holy ground.

You scored as atheism. You are... an atheist, though you probably already knew this. Also, you probably have several people praying daily for your soul.Instead of simply being "nonreligious," atheists strongly believe in the lack of existence of a higher being, or God.atheism83%Satanism71%Islam67%Buddhism63%Paganism63%Judaism38%agnosticism38%Christianity21%Hinduism8%</td>Which religion is the right one for you? (new version)created with QuizFarm.com

Growing weaker now.

Lääkkeiden käyttö vähenee hyvinkin pikkuhiljaa, vaikka flunssakausi vielä tulee näiden sateiden jälkeen. Noh, tästä päivästä.Heräsin, kun Juuso vieressäni ärjyi alas koiralle joka tietysti jo heränneenä teki kaikkea mahdollista kiellettyä täyden nukutun yön energiallaan. Kello taisi tällöin näyttää jotain viiden ja puoli kuuden väliä. Kuudelta ylös, yllättävän pirteänä huomioon ottaen jo kaksi peräkkäistä yötä noin neljän tunnin unilla. Univelat antoivat anteeksi kiitokseksi sunnuntain uinailuista. Silti molempien päivien puoleen päivään mennessä olen ollut valmis luovuttamaan ja painumaan takaisin sänkyyn. Onneksi en näin silti ole tehnyt, eli unirytmi on ja pysyy.Edellisestä, yhtä lailla sateisesta päivästä poiketen (jonka Jilla vietti pääosin toimettomana sisällä) tämä päivä alkoi aikamoisella reippailulla. Kosteudesta ja painostavuudesta huolimatta köytin itseeni Juuson laukun, laukun vyötäröhihnaan fleksin ja fleksiin koiran. Hyvässä urheiluhengessä pyöräilimme siis rakkaan pentuni kanssa äidilleni ja takaisin. (Ihan syystä että unohdin edellisellä visiitillä viedä yhden ja hakea kolme objektia.) Matkaa kertyi jotakuinkin reilu 10 kilometriä edestakaisin, aikaa koiranpennun vauhtia meni hitusen yli kolme tuntia. Tapahtumalla (jonka optimistina nimesin jo alkumetreilla Oh fuck, this thing is going to kill us both -projektiksi) oli kuitenkin arvonsa pennun nukahtaessa heti takaisin tultuamme ja ruoan saatuaan kiltisti seinustalle. Ja oppihan ipana kulkemaan nätisti pyörän vierellä (loppulenkistä neiti tajusi vaatimukseni, että asfaltille ei tulla ja kulki kauniisti hyvinkin minimaalisella hiekka-ruoho -kaistaleella minun ja autotien välissä. Tämän kuitenkin mahdollisti vain varhaisemmat oppitunnit siitä, että autotielle ei ikinä, IKINÄ mennä ilman lupaa ja huomasin opin menneen jokseenkin perille kovaan pääkoppaan pienestä hepuloinnistakin huolimatta - myös suojateiden ylityksissä). Näin voin taas olla lapsestani ylpeä. Vaaratilanteilta ei silti vältytty. Kaatumiset, mokailut ja muut pienet hengenlähdöt olivat pariinkin kertaan enemmän kuin lähellä. Positiivinen maku jäi silti, rakki tajuaa edes jotain.Lenkin jälkeen laittaiduin pikaisesti, jumin koneella, kävin sammahtelemassa sängylle - ja, no, juttui - ja suuntasin bussilla (vaihteeksi) Sörkkään, josta ratikalla Oopperalle metsästämään Juusoa syleilyyni. Todettuamme Mannerheimintien Subwayn jokseenkin ylikansoitetuksi luovuimme ajatuksesta syödä ja matkailimme ylikuumassa ratikassa keskustaan. Siellä aikamme pyörittyämme suuntasimme metrolla ItiXeen, josta löytyi kuin löytyikin tyhjempi Subway ja suolistoon pystyi taas mättämään jotain kiinteää (muuta kuin jugurttia, Yosaa ja lastenruokia). Kotiin ei laiskuuksissa ole tällaista taas hetkeen jaksettu kantaa joten helpompi keinohan tämä oli. Angtikohtaukseni päätteeksi todettiin, että shoppailuista ei tänään taida tulla mitään (joten lauantaina uusiksi?) ja päätimme samantien hakeutua bussilla Malmille kauppaan. Suuria uutisia aiheuttanut ukkonen päätti juuri tällöin aloittaa ja kastumista ei kauppa- ja kotimatkan aikana voinut täysin välttää. Kotona odotti pikainen siivousrupeama (joka kuitenkin aikaansaamattomuudessa kesti yllättäen tunteja) ja vailla iltapalaa painuttiin sänkyyn odottamaan kauhulla seuraavaa aamua - SILMÄT KII.--Päivän fiilikset vaihtelivat aamun hetkellisestä epätoivosta aamun hetkelliseen onnellisuuden ja onnistumisenkin tunteeseen, välillä kiehahtavaan raivoon (hormonit, moi), osittain vapautuneeseenkin nauruun (kiitos S), epävarmuuteen (kiitos S), Suureen Väsymykseen (yhä edelleen, S), apatiaan (kiitos?), suuren suureen riittämättömyyden, kelpaamattomuuden ja huonouden tunteeseen, itsensä rumaksi ja tyhmäksi tuntemiseen, aikaansaamattomuuteen ja ehtimättömyyteen. Useita muitakin kai on, turha kaikkea kai nimeämäänkään alkaa, yhdessä nämä kaikki muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka saa sekä minut että tunteeni hieman... ymmälleen.Loppujen lopuksi fiilis on hyvä, lukuun ottamatta tätä herra Suurta Ahdistusta, joka nyt niin napittaa päällä johtuen ehkä luettolon loppupään tunteista. Tai en tiedä. Tietämättömyyden.Silti ison pienen ikuisuuden (7 min) kestävä hali Juusossa on paras, lohduttavin ja turvallisin asia maailmassani. Kaiken tämän jälkeen...Rakastan.It could seem that I'm doing finebut I'm broken to little pieces deep inside.

Yet another morning that feels like this.

It has been like this for I don't know how longI only know that at some pointit all went wrong.Eilinen meni lähinnä nukkuessa. Herääminen tapahtui kuuden aikaan illalla, ja takaisin nukkumaan kahdelta yöllä. Päivän kesti nuha- ja särkylääkkeen voimin, jälkimmäistä onkin vedetty enemmän kuin laki sallii ja ensimmäistäkin reilusti yli sallitun määrän. Mikä yliannostus.Eilisen antina ei ollut juuri muuta kuin ruokaa, Juusoa, siivoamista ja eläimiä. En poistunut känpästä kertaakaan. \o/ Juuso paapoi ja auttoi. Minua vain ahdisti. Olo jatkuu yhä, hieman lievempänä tosin, lääkkeet alkaa vaikuttaa. En tiedä syytä tyhmään oloon. Sekin harmittaa. Koulu alkaa pian, masentaa jo valmiiksi.Tänään on käytävä viemässä vanhaherra B reippaalle lenkilleen ja käytävä äitillä siinä samalla. Hoidettavia asioita. Herääminen sentään hoitui eilisten unien ansiosta jo kuudelta Juuson kelloon. Kiitos.Jumivaa.It has been like this for I don't know how longI only know that at some pointit all went wrong.

I said, I don't want it. I just need it. To breathe, to feel, to know I'm alive.

Päiviä on mennyt, shoppaillessa, jumiessa ja nukkuessa lähinnä.Torstaina nukuin ylipitkään, iltapäivään, jumin päivän. Juuson tullessa lenkitin koiran ja lähdimme Pukinmäkeen, eläinkauppaan ja äitilleni. Sieltä mukaan tarttui puhtaat pyykit ja paljon kasvissosetta koiralle. Kotiin tultuamme lähdimme reilun 2,5 h:n lenkille koiran kanssa ja eksyilyden jälkeen löysimme tiemme taas kotiin, nukkumaan.Perjantaiaamu niin ikään venyi yli puolenpäivän. Näin ollen väsytin pikaisesti koiran ja jätin sen ensi kertaa koko asuntoon yksiin lähtiessäni Malmille äitiä vastaan ja sitä kautta Itäkeskukseen. Mukaan tältä shoppailukierrokselta tarttui erinäisiä kappaleita vaatteita, koulutarvikkeita, koiran purtavaa ja muuta sekalaista hyödykettä. Reissulla selvisi myös, että shoppailtavaa jäi vielä tulevalle viikollekin (viimeisellä lomaviikolla on tehtävä, kun vielä tehdä ehtii). Siispä, Itis odottaa.Juuson tullessa hakemaan heitimme äitin kotiin käyden samalla jälleen syömässä, tutustumassa laatujournalismiin (7pvää) ja Juuson osalta myös keräilemässä univelkoja. Kotiin tullessa ja lenkin käyneenä jaksoi taas nukkua.Lauantaina herätys odotti taas aamupäivästä. Pitkän suihkun jälkeen liikkeelle päästiin yhden aikoihin.-> Bussilla ja ratikalla Sörnäisiin, armeija- ja eläinkauppa.-> Metrolla Hakaniemeen, UFF, eläinkauppa ja Punk Shop, ruokailu Hesellä (Juuso ja Jenna) ja Subwayssa (Jenna ja Juuso).-> Metrolla Kamppiin hakemaan Tennarista leffaliput (6 e / kpl, ähähä), Sin cityyn.-> Kävelleen Forumiin jätskille ja kauppaan ja takaisin Tennarille Linnunrata -leffaan. Jännää. Leffa oli parempi kuin odotin, vaikka moni asia meni siltikin puihin. -> Iloisesti kotiin ja suoraan lenkille.Kevyen hedelmä-Yosa-kipulääke-nuhalääke -illallisen jälkeen alkoi uni jo painaa silmäluomea gravitaation positiiviseen suuntaan (oletamme sen olevan alaspäin) enkä usko unenkaan olevan kovan odotuksen takana.Huomenna pitää muistaa tekstata Kaisalle (aikaansaavuus!), kouluttaa koira (vitun aivokääpiöhomo!) ja tehdä shoppailusuunnitelmia (aah!). I can help you changeTired moments into pleasure.Say the word and we'll beWell upon our way.

I took a step outside.

Assyillä oli mukavaa. Monesti tylsää, mutta mukavaa. Hieman korkeanpaikankammoista, nälkäistä ja nörtihtävää. Ja mukavaa.Meille viimeisen assypäivän, lauantain, compot loppuun katsottuamme tarjosimme kyydin Otsolle, Katille ja Mikolle. Tämä johti hurjaan hurjasteluun Pikku Huopalahteen, kolmen tunnin väsyneeseen repeilyyn Katin ja Otson keittiön lattialla ja uneliaaseen kotinmatkaan Mikko TP:nä. Kodissa odotti pöllähtänyt koira joka pääsikin tiukasti Juusoon köytettynä saattamaan Mikkoa bussipysäkille. Siinä välissä minä ehdin juuri kömpiä sänkyyn ja lopettaa muistamisen."Aamu" siirtyi n. kello viiteentoista iltapäivällä ja tulikin kiire saada siivottua ja muutenkin paikkoja kuntoon seuraavien vieraiden varalle. Puolet siivouksesta toimitettiinkin vieraiden (Heidi & Jussi, Juuson panoja) jo saavuttua Ikean pihalta Juuson opastamana. Kummaa jumitusta, kaupassa käyntiä, pari leffaa, ruokaa, lenkki koiran kanssa. Kissalla ja koiralla olikin ihmeteltävää jo siinä että vieraita ravailee epätavallisen usein, mutta myös siinä että pari sellaista majoittuu olohuoneemme lattialle. Juuri ja juuri vältyttyäni nukahtamasta Jussin uimapatjalle kömmin iltapesun kautta sänkyyn. Ja uni ei tule.Reilun 5 h unien jälkeen heräsin vieraiden pakkailuun. Juuso oli paennut töihin jo muutamia tunteja aiemmin ja vastuulleni jäi vieraiden hyvästely. "Joo moi kiitti käynnistä menkää jo."Aamu- ja iltapäivä kuluivat iltaa suunnitellessa, ilta suunnitelmia toteuttaessa. Kaupasta tarttui harvinaisen paljon ( = PALJON !) tavaraa, lähinnä ruokaa, ja siivotessa saimme yllättävän paljon ( = no, tarpeeksi ) aikaan, etenkin minä. Nukkumaanmeno venyi, mutta olikin sitten nopea ja kivuton tapahtuma.Tiistaiaamuksi Juuso teki pohjanoteerauksen ja heräsi vasta minun herätykseni sointiin, eikä omaansa. Tuloksena pommiin nukkuminen ja reilu myöhästyminen töistä. Voi voi. Nousin Juuson juostessa ulos, kun koira pysähtyi hämmästyneenä suoraan lennosta oven läjähtäessä kiinni sen nenän edestä. Aamupäivä kului irkissä jumiessa, iltapäivän puolella alkoi jännittävä seikkailu kohti keskustaa koiran kanssa. Normaalin 25 minuutin sijaan piti varata tunti ja vartti.Tapposuunnitelma meni näin: 1,5 kilometrin kuuma kävely Jakomäen läpi ja bussiin, vaihto bussista ratikkaan Arabialla ja sillä Rautatientorille. Niin, ja miksi näin vaikeasti? Koira voi (linja-)autossa pahoin.Tsillailimme Kaisaniemessä koiran ja Lauran kanssa aikamme, matkasimme Konpassille bongaamaan 1 kpl Juusoja, lähimpään Suomalaiseen shoppailemaan, tsillailemaan Citykäytävälle, Forumiin jätskille ja donitsille, Kiasman taakse koiraa käyttämään, Ruohonjuureen. Laurasta eroamisen jälkeen jatkoimme Hakasalmen ja Hesperian puiston kautta Mannerheimintien Subwayhin evästä hakemaan. Sitten kotimatka takaisin, ratikka ja dösäily.Heti kotiin päästyämme ahmimme sämpylämme, hyökkäsimme autoon ja veimme pyykit äitin pyykkäyspalveluun (silitys included if necessary! All free!) Kotona katsoimme lihavan 4D:n, sen kiihottamina päästelimme paineet toisiimme, söimme kevyen iltapalan ja teimme nettiostoksia. Viimeisiä konejumituksia tehdessä jätski maittoi ja pian unikin.Nyt kiinnosti? Aidosti.